Toimiston avajaiset 1.4.2014

Toimiston avajaiset 1.4.2014

Paikka sijaitsee keskellä kylää Osuuspankin talossa. Ikkunoita kehystää siistit teippaukset; ”Toimintaa ja tunnelmaa”. Ulko-oven päällä lukee ”Kotipesä / Viinijärven Urheilijat”. Kynnys on luiskattu. Esteetön rakentaminen viestittää: tänne on helppo tulla. Kurkistetaanpas sisään.

Kaksi huonetta ja keittokomero on tupaten täynnä. Tänään vietetään Viinijärven Urheilijoiden toimiston avajaisia. Jengiä on vanhoista konkareista lähikoulun oppilaisiin. Joukossa näkyy myös Viu:n Superin pelaajia ja johtoportaan jäseniä. Hyvin näyttävät kaikki tulevan toimeen keskenään. Onkohan tämä nyt sitä yhteisöllisyyttä, sitähän nykyisin kovasti kaivataan kaikessa tekemisessä. Ja kyllähän se on tärkeä asia. Kun tällainen ”kyläseura” ponnistaa itsensä pelaamaan lajinsa valtakunnan ykköstasolle, pyörittää juniorijoukkueita, pesiskoulua ja muuta harrastustoimintaa, niin siinä tarvitaan kaverihenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista. Helpolla ei tule toimintaan tarvittava raha, eikä yleisön mielenkiintoa ylläpitävät hyvät kilpailusuoritukset. Kaikkien panosta tarvitaan. Siihen tehtävään tämä kotipesätoimisto on valjastettu. Jos nyt ei ihan seuran sydän, niin ainakin laatikko, joka kokoaa jutut yhteen ja ylläpitää seuran elintoimintoja.

Kahvi ja pulla maistuu. Ihmiset istuvat rupattelemassa kuulumisia. Puhutaan menneistä ja mietitään uutta. Superin porukka pyörii uuden kopiokoneen ympärillä. Edustaminen sujuu tytöiltä tottuneesti, mutta viikon päästä alkava etelän leiri ja lämmin hiekka taitavat jo hienokseltaan kutkutella jalkapohjissa.  Jätetään porukat juhlimaan avajaisia tuoreella kahvilla ja vastaleivotulla pullalla. Siirrytään toiseen huoneeseen kysymään pomolta ja duunarilta missä mennään.

Väliovi on nyt kiinni. Tässä huoneessa seuran toimistotyöntekijä Ritva Varpoila nakuttelee tekstiä tietokoneen ruudulle. Vieressä seisoo tarkkaavaisen näköisenä, ainakin tällä hetkellä, Viinijärven Urheilijoiden puheenjohtaja Jukka Rummukainen.

Tänään on toimiston viralliset avajaiset. Maaliskuun puolella oli ovet jo auki muutamana päivänä. Nyt on saatu maalit sudittua seiniin ja tarvikkeet kannettua sisään. Kaupungista muutettiin kylille takaisin, miten päädyitte tällaiseen ratkaisuun:

Jukka: Tässä oli vapaana tämä tila ja tuli vain kysästyä, mikä on tilan vuokrataso. Aikaisemmassa paikassa Joensuussa meillä oli yhteiset tilat Joman kanssa. Todettiin vain yhdessä, että kyseisen kiinteistön hintataso on vain liian kallis urheiluseuroille. Me muutettiin tänne ja Jomallakin on nyt oma toimistonsa eri paikassa. Tällä ratkaisulla pystyttiin karsimaan hieman seuran kulurakennetta.

Toisaalta tämä on nyt lähellä varsinaista seuran toimintakenttää. Joensuussakin oli hyvät puolensa. Liike-elämä oli lähellä ja sinne oli helppo tulla. Oli hyvä käyttää sen alueen palveluja. Mutta onhan meillä täälläkin, Viinijärvellä, vielä palvelut tallella.

Ritva: Yksi iso ongelma kaupungissa oli autojen parkkeeraaminen. Toimiston läheltä ei tahtonut löytyä asiakkaiden autoille tilaa. Täällä auton voi jättää maksutta ihan lähelle.

No jos sitten ihmiset löytää tänne, niin mitäs täällä puodissa oikein tehdään:

Ritva: Fanituotteita on myynnissä. Niitä ihmiset kyselee kesää kohti mentäessä. Pallokentän uuden nurmen tontteja myydään sekä kausikortteja katsomoon. Autetaan ihmisten kysymyksissä ja seuratoimintaan liittyvissä asioissa.

Kysyttäväähän porukoilla aina varmastikin riittää ja ehkä kahvia saa arki päivinäkin, jos oikein sitä hammasta kolottaa, eikä kotona ole juttuseuraa. Myös tavanomaista paperinpyöritystähän toimistoissa aina riittää. Mitenkäs monta joukkuetta ja minkälaisen ihmismäärän asioita täällä hoidellaan:

Jukka: Meillä on Naisten Superin joukkue. Myös meidän Joman ja Kipan kanssa yhdessä pyörittämä Nuorten Superin joukkue, Susirajan Maila, kulkee Viinijärven kirjanpidon alla. Junnujoukkueita on joka ikäluokassa + sitten pesiskoulut.

Ritva: Pelaajia on sinä kahden ja kolmensadan välillä. Näkee sitten tarkemmin, kun pesiskoulut alkavat.

Milloin pesiskoulut alkaa ja miten niitä pyöritetään:

Ritva: Kesäkuussahan ne alkoivat viimevuonna. Nyt en ihan tarkkaan osaa sanoa. Alkamispäivämäärää ei ole vielä päätetty. Varmaan nämä muut normaalikesästä poikkeavat toiminnot vaikutta asiaan. Meillähän on Liitto – Lehdistö ottelu ja satavuotisjuhlat. Niihin joudutaan käyttämään paljon voimavaroja ja pesiskouluaikataulut pitää sovittaa sinne joukkoon mukaan. Pesiskouluilla on oma ”Pesisrehtori” joka yhdessä ohjaajien kanssa pyörittää toimintaa. Rehtori ja ohjaajat ovat pesiksen pelureita ja he ovat saaneet koulutusta lasten kanssa toimimisessa.  

Juhlia on tulossa. Milläs tavalla se näkyy tällä toimistossa, vai näkyykö se vain tuolla kentällä:

Ritva: Kyllähän se täälläkin näkyy. Pitää järjestellä juttuja ja kysellä tarjouksia ja muuta sellaista. Moni johtokunnan jäsen tekee myös niitten eteen töitä. Jokaisella on oma lokeronsa mitä tehdä.

Jukka: Meillähän on ollut jo monta tapahtumaa. Hiihtopuolen hiihtokoulut olivat silloin, kun oli vielä talvi ja lunta. Seuran entisten puheenjohtajien tapaaminen oli myös. Vanhusten liikuntapäivä pidettiin ihan äskettäin. Kokoajan mennään teemalla eteenpäin. Toimintaa ja tunnelmaa – sata vuotta.

Toimintaa on ollut, mutta onko se tunnelma näkynyt:

Jukka: Kyllä se on näkynyt, etenkin tuossa ikäihmisten päivässä.

Ritva: Joo se oli kyllä huippujuttu.

Jukka: Palvelutalo Neliapilassa aloitettiin. Sieltä siirryttiin koulun liikuntasaliin.

Ritva: Siellä oli tanssia ja tasapainorata ja kaikenlaista tekemistä. Liperin kunta oli mukana tekemässä juttua.

Jukka: Meillä on kunnan kanssa yhteishanke tämän tyyppiseen toimintaan. ”Kunnossa Kaiken ikää”.

Kukas tämän tunnuslauseen Toimintaa ja Tunnelmaa sata vuotta on kehitellyt:

Viimevuonna oli iskulausekilpailu. Erkki Saari sen voitti. Vähän fiksattiin ehdotusta ja tällä nyt mennään.

Miten jäsenistö on ottanut vastaan tämän juhlavuoden haasteen. Heitelty on kehiin, että satanen on täynnä ja juhlia on tulossa ja toiminta on vauhdikasta. Ovatko porukat innoissaan, hei nyt tulee hieno erilainen kesä:

Jukka: Paljon on tiedotettu. Hyvin on ollut asia esillä lehdissä ja eri yhteisöjen nettisivuilla. Näkynyt on myös Twitterissä ja Facebookissa. Kaudelle asetettu tavoite - yksi mitali – on jo tullut. Kyllä ihmisissä näkyy selvästi innostunut pelikesän odotus.

Kun tämä juhlavuosi on mennyt, niin vedetäänkö satasen alle viiva, tämä oli tässä. Vai minkälaiset ovat pitkät suunnitelmat:

Jukka: Noin niin kuin seuratoimijana ajatellen tähän pitää saada aktiivisia ihmisiä lisää ja sitouttamista. Sitä kautta semmoista pitkäjänteistä menestystä. Seuratyössä pitää vain kokoajan sitoutua, sparrata ja kouluttaa uutta ja välttää loppuun palamista. Saatas tästä mukava urheilullinen joukkue joka tekee mielellään asioita yhdessä.

Jos oikein rivienvälistä luin, niin tämän vuoden jälkeen 2015 – 2020 pelataan Naisten Superia, siellä kuuden joukossa vähintään, joka vuosi. Ja junioripuoli tuottaa osan tarvittavasta pelaajamateriaalista.

Jukka: Se on suuri haave saada omista junioreista nostettua vuosittain joku korkeimmalle sarjatasolle pelaamaan. Edellytyksiä on. Susirajan Maila yhteistyö tuo siihen realistisia mahdollisuuksia. Tämä olis kyllä harras toive.

Mikäs toive ja haave toimistohenkilökunnalla on tämän vuoden jälkeen:

Ritva: Mitäs minä tuohon sanoisin. Niin missä mielessä.

Ihan missä vaan. Elämä jatkuu:

Ritva: Elämä jatkuu niin. Yritetään saada toimisto hyvin rullaamaan täällä, olin se sitten minä tai joku mu, joka hommia kulloinkin tekee. Mullehan tämä on hyvä kun asun täällä Vinijärvellä, helppo käydä hommissa.

”Pieni kyläseura” hehkuu ympärilleen maakuntaan ja koko pesäpalloilevaan maailmaan tällaista aatetta. Se on hieno homma.

Kiitos haastattelusta.