Saara Suomalainen fiilistelee leiriviikonloppua

 Testejä, lajitreenejä ja hyvää meininkiä Pohjois-Karjalasta!

Viime viikonloppuna vietettiin ViU:n leirissä toista yhteistä leiriviikonloppua koko joukkueen kera. Aikataulu oli tuttuun tapaan napakka kokonaisuus, sillä Anssin lisäksi myös Antti ja Laura olivat lisänneet sormensa viikonlopun ohjelmaan lisäämällä lajitreenejä perjantaille ja lauantaille.

Leiri polkaistiin perjantaina käyntiin (ainakin allekirjoittaneen mielestä) hartaasti odotetuilla Karhun mailatesteillä, joissa taisi useampikin pelaaja löytää itselleen päivitetyn mailan. Kun uuden kirkkaat pallotkin alkoivat jo testissä hieman himmentyä, oli aika siirtyä puntille testaamaan maksimaalista voimantuottoa. Kunnon tekemisen meininkiä oli ilmassa ja kaveria kannustettiin loppuun asti!!

Lauantaipäivä aloitettiin hyvissä ajoin nopeuden testaamisella, josta jatkoimme palaveeraamaan joukkueen tavoitteista, säännöistä sekä arvoista. Joukkueen sääntöjen noudattamista valvomaan valittiin tietenkin sakkokassavastaavat tähän tärkeään ja tarkkaavaisuutta vaativaan kunniatehtävään.

Lauantain viimeinen treeni oli lajitreeni, jota ennen kuitenkin porukka jaettiin neljään joukkueeseen, joiden kesken pelattiin pienimuotoinen salibandyturnaus. Turnaus sujui melko tasaisesti, taisi maaleissa olla kovemman luokan pelaajia tällä kertaa! Joukkueiden kisailu kuitenkin jatkui vielä räpylät kädessäkin, huikeeta venymistä ekaksi yhteiseksi ulkopeliharjoitukseksi! Treeni huipentui pieneen kisailuun joukkueiden kesken, jossa tarvittiin vikkeliä jalkoja, syöksymistä, heittotarkkuutta, pomputtelutaitoa ja osa saattoi myös tarvita hieman keskivartaloa sakkokierroksia varten…

Lauantai-illan ohjelmana olivat pikkujoulut, jotka aloitettiinkin heti uuden hupitoimikunnan järjestämällä ohjelmalla. Pesäpallo-sanastolla täytettyjä tehtäviä oli luvassa, ja ainakin verbaalisesti ja taiteellisesti lahjakkaille, mutta testattiinpa ohjelmassa vielä myös sanatontakin esittämistä. Pikkujouluihinhan kuuluu olennaisesti myös pikkujoululahja, jonka hankkimiseen hupitoimikunta oli antanut etukäteen tarkat ohjeet; lahjan tulisi alkaa antajansa nimen ensimmäisellä kirjaimella. Avatun lahjakirjon nähtyäni voin todeta, että mielikuvitusta ei tästä porukasta näköjään puutu! 

Sunnuntaina paluu takaisin Kymenlaaksoon ei sujunut aivan mutkitta, kiitos VR:n. Mutta mikäs siinä oli junassa istuskella ja fiilistellä sitä kuinka ihanaan joukkueeseen olen päässyt mukaan, ja kuinka hyvin minut on otettu joukkueessa vastaan! …seuraavaa leiriä odotellessa! 

Leiritähtien jakautuminen toisella leirillä menee seuraavasti:

***  Koko Joukkue! …Mahtava motivaatio porukalla treenaamiseen. Ottivat uudetkin pelaajat tosi hyvin joukkueeseen mukaan!

**  Anssi Turunen! ..Anssi osoitti huikeaa heittäytymistä pesissanaston tulkitsemisessa elekielellä.

*  Pikkujoulujen ruoantoimittajalle! …Tilauksia oli 21kpl, joista vain yhdessä annoksessa oli virhe! ..tietenkään tähän ei nyt lasketa sitä, jos yhdestä….kahdesta….tai kolmesta pitsasta puuttui valkosipulia…

 

-Saara ”finski” Suomalainen