Organisaatiossa tarvitaan vastuunkantajia

Kaija Räsänen on mukana luomassa nuorille mahdollisuuksia...

Puolen viiden aikaan keskiviikkoiltana Jyrin salilla on vielä aika rauhallista. On alkanut D-tyttöjen kakkosjoukkueen ja E tyttöjen yhteisharjoitus. Paikalla on jostakin syystä tällä kertaa vain muutamia tyttöjä, joten valmentajilla, Kaija ja Vilma Räsäsellä on mahdollisuus antaa pelaajille henkilökohtaista opastusta pesäpallon tekniikan saloihin.

Tunnin päästä on odotettavissa enemmän säpinää. Silloin ovesta tunkee virtaa täynnä oleva D:n ykkösjoukkue. Niitähän ei pidättele harjoituksista poissa mikään - hyvä asenne.

Nyt, kun Sali ei ole vielä ihan täynnä iloista mekkalaa, on hetki aikaa kuunnella Kaijan mietteitä pesäpallotoiminnasta.

Olet ollut pitkään mukana urheilu ja liikuntatoiminnassa. Pelasit itse pesistä Viinijärven Urheilijoissa ja Karjalan Mailassa. Lentopalloa Liperin Taimen väreissä ja yleisurheillakin olet kerinnyt. Sittemmin olet ollut mukana luomassa liikunta- ja kilpaurheilumahdollisuuksia niin junioreille, kuin edustusjoukkueillekin.

Mitä kaikea sinä puuhaat, valmentamisen ohella, Vinkun väreissä:

Kaija: Jaa. Monenlaista. Toimitsijapuolella minulla on tuomarikortti ja järjestyksenvalvojan kortti. Niissä rooleissa tulee kesän aikana oltua. Omintahan minulle on ison pöytäkirjan tekeminen. Sitähän minä olen tehnyt kolmetoistavuotisesta asti. ATK pöytäkirjaakin osaan pitää, mutta tykkään käsin pidettävän pöytäkirjan tekemisestä, siinä saa ”näpertää” pieniin ruutuihin nättiä käsialaa. 

Olet mukana myös ViU:n johtokunnassa minkälaisia tehtäviä se tuo mukanaan:

• siinä roolissa olen lähinnä talouspuolella. Laskujen maksamista ym.
•  

Montako henkeä johtokuntaan kuluu, minkälaisilla hartioilla toiminta pyörii:

• mitäs meitä nyt on. Taitaa olla kahdeksan henkeä tällä hetkellä. Vastuita ja vastuualueita on jaettu jokaiselle.

Olet ollut pitkään lajin parissa. Mikä pitää mukana. Mikä tässä lajissa koukuttaa:

• mie en osaa istuu sohvalla toimettomana ja katella telkkaria. Tämä on vaan sellainen elämäntapa. Siihen on tottunut.
• Tuohan se tietynlaista rytmiä elämään, kun vetää kolmesti viikossa harjoituksia, sun muuta. Lapset ovat olleet mukana, vaikka nyt eivät enää olekaan junnupelaajia, niin ovat vahvasti aikuispelaaja- ja junnuvalmennuspuolella.
• Ite olen pelannut. Minun vanhemmat ovat toimineet aikoinaan myös Viinijärven Urheilijoissa, joten olen jo tavallaan saanut ”äidin maidossa” kipinän järjestötoimintaan.

Hieno juttu, että perinne jatkuu. Omat lapset ovat mukana toiminnassa. Tulivatko mukaan vapaaehtoisesti, vai vetikö äiti hihasta pelikentille:

• ei todellakaan ole tarvinnut tuputtaa. Lapset olivat talvet salilla, kun Jukka pelasi lentopalloa ja kesät sitten pesäpallokentällä. Itse ovat lajinsa valinneet. Pelaneet nuorempana molempaa lajia ja sitten valinneet pesiksen.

Seura juhlii tänä vuonna sadan vuoden taivaltaan. Muistellaan menneitä ja menestyksen aikoja. Mitä sinulle on jäänyt mieleen Viu:n toiminnasta matkanvarrelta:

• Muistan lapsuudenajoilta, kun tämä oli vielä yleisseura. Vaikka pelattiin pesäpalloa, niin harrastettiin myös yleisurheilua ja lentopalloa. Toiminta oli monipuolisempaa. Pyttylammen lavatanssit ja Valistustalon bingo ja muu toiminta. Pienestä pitäen oltiin kioskissa ja kahvioissa hommissa mukana.
• Totta kai Viun mitalivuodet pesäpallossa ovat jääneet mieleen. Vaikka itse en enää silloin pelannut, niin miehen kautta Ullan peliura tuli läheiseksi ja Viun menestystä tuli seurattua tiiviisti. Hienoja, sykähdyttäviä hetkiä.

Tullaan sitten lattiantasolle takaisin. Tämä vetämäsi D-tyttöryhmä, minkälaisia tavoitteita teillä on tulevalle kesälle:

• tyttöjen kanssa ei ole vielä keskusteltu tavoitteista. Meille on tulossa harjoitusturnaus(29.3) Imatralla ja leiriviikonloppu. Sitten katotaan missä mennään. Jutellaan joukkueen kanssa ja luodaan suuntaviivoja. Kesällä tavoitellaan Suurleirin kilpasarjapaikkaa ja siellä pärjäämistä.
•  

Mitäs sitten haluaisit sanoa junnujen vanhemmille:

• Jaa mitähän tuohon sanoisi. Vaikea sanoa äkikseltään, pitäisi vähän miettiä.

Näinhän se on. Vanhempien rooli nuorten elämäsä on vaativa ja vastuullinen. Parhaita asiantuntijoita siinä ovat vanhemmat itse. Sinä Kaija olet kantanut tätä vastuuta hienosti vuosien saatossa.

Kiitos haastattelusta.

-viu.fi-