Kauden avausleiri Laura Määtän silmin

Vuokatista Vinkuttariin siirtynyt Laura Määttä kertoo ensimmäisen leiriviikonlopun tunnelmista.

”Uusi kausi pyörähti käyntiin ViU:n osalta perjantaina Joensuu Areenalla. Uutena joukkueeseen tuleminen toki jännitti, mutta halliin astuessa vastassa oli reipas ja iloinen pohjoiskarjalainen joukkue. Meidät ”ulkomaalaiset” otettiin vastaan erittäin hyvin heti ensimetreillä, joten joukkueeseen tuleminen ei tuottanut vaikeuksia.

Lyhyen tutustumisen jälkeen aloitimme itse työn. Valmennustiimi oli sopinut, että illan ohjelmassa olisi testaukset nopeuden, voiman ja kestävyyden osalta. Testeissä jokainen antoi itsestään kaiken ja kavereiden kannustus toi ylimääräisen lisäboostin maksimisuorituksiin. Nopeustesti suoritettiin 60 metrin kennoilla, mutta matkalta otettiin myöskin 30m juoksuaika. Voimaa testattiin punttitestien kautta, johon kuuluivat maksimi rinnalleveto, penkki, sekä kyykky. Voimaosuutena oli myös kuntopallojen heittäminen. Kestävyyden osalta kävimme hilipaisemassa vauhdilla reilun kolmen kilometrin lenkin. Kestävyystesti olikin viimeinen osio perjantai-iltaan. Päivän päätteeksi kaikkensa antaneena tytöt lähtivät kotiin syömään, unille, sekä valmistautumaan seuraavaan päivään. Meitä ”ulkomaalaisia” majoitti hotelli Satokangas, ja voin kertoa, että se oli paras hotelli, missä olen ikinä käynyt!

Lauantaiaamuna kokoonnuimme jälleen Areenalle tekemään yhteisen aamupuntin. Osa tytöistä suoritti samalla edellisestä päivästä rästiin jääneitä punttitestejä. Aloitimme kuntopallolämmittelyllä, josta siirryimme tekemään erilaisia kyykkäyksiä.  Anssin pitämä puntti todellakin laittoi jalat koetukselle. Puntin jälkeen siirryimme yhteiseen ruokailuun, jonka jälkeen menimme kuuntelemaan, mitä johtokunnalla, valmennustiimillä ja pelinjohdolla oli meille asiaa.

Tiivis aikataulumme jatkui ja siirryimme palaverista kohti autoja. Kumpparit jalkaan ja ajamaan kohti suota! Kyseessä oli siis harjoitus nimeltä Anssin erikoinen. Jalkaväsymys ei helpottanut sen illan osalta, sillä suo antoi haastavan vastuksen etenemiseen. Otimme väliin myöskin suovetoja ja lähes jokainen nainen kävi koittamassa, miltä tuntuu olla lonkkaa myöten suossa. Kaverin apuahan siinä tarvittiin, mutta onneksi auttavia käsiä löytyikin aina suon viedessä naista 6-0. Suolla taisikin raikua mukava kilkatus siitä, kuinka aito suonsilmä on löydetty. Tarvoimme suossa yhteensä noin kaksi tuntia. Suosta suunnistimme kohti saunaa, jossa vietimme joukkueen laatuaikaa hauskoja joukkuekisoja pelaten.

Viimeinen leiripäivä pyhitettiin liikkuvuustreenille. Aluksi kävimme ulkona pelaamassa tiukat jalkapallopelit, josta siirryimme sisätiloihin lisäämään liikkuvuutta kroppaamme. Teimme erilaisia aitakävelyjä, krusifikseja, jalkojen heilutteluita ja aktiivisia liikkuvuusliikkeitä. Lopettelimme viikonlopun parivenyttelyyn. Leiri oli kaiken kaikkiaan erittäin vauhdikas ja onnistunut. Uudet joukkuekaverit tulivat nopeasti tutuiksi ja tekemisen meininki sekä naurun saattelema tarmokas tekeminen siivitti koko viikonloppua. Toivottavasti seuraava leiri tulisi nopeasti!”

LM