Kesäisin yleisurheilua

Yleisurheilu kuului Vekaran ohjelmaan jo alusta alkaen. Vuodesta 1922 lähtien yleisurheilutoiminta Taipaleella entisestään lisääntyi, koska kylälle saatiin oma urheilukenttä. Tämä mahdollisti kenttä- ja juoksulajien entistä paremman harjoittelun ja kilpailemisen. Yleisurheiluharjoituksia pidettiin useimmiten kerran viikkoon urheilujohtajan määräämänä aikana.

Vekaran yleisurheilussa oli varsinkin 1920- ja 1930-luvuilla muodissa ns. moniottelut (3- tai 5-ottelut). 5- ottelu oli tarkoitettu miehille ja siinä lajeina useimmiten olivat: 100m juoksu, kuula, korkeus, keihäs ja 400m juoksu. Lajit saattoivat toisinaan vaihdella. Pojilla oli vastaavasti 3- ottelut, joissa lajeina olivat esim. 60m juoksu, pituus ja kuula.

Vekaran alkuaikojen yleisurheilijoista ottelijoista oli kovaa luokkaa vuonna 1897 syntynyt Santeri Kiiskinen, joka toimi paitsi kilpailijana myös Vekaran urheilun johtajana. Tätä viimemainittua tointa hän hoiti miltei koko 1920-luvun. Lisäksi hän hoiti samaa tehtävää vielä vuosina 1931 ja 1932.

Santeri Kiiskisen parhaat kilpailuvuodet ajoittuvat 1920-luvun alkuun. Hän kävi viisi kertaa 5-ottelun SM-kisoissa mm. Viipurissa, Helsingissä, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Harmillista vaan, että Santeri kilpaili seuran edustajana melko vähän ulkopuolisissa kisoissa. Tämä ulkopuolisten kilpailujen vähäisyys johtui lähinnä siitä syystä, ettei seuralla yksinkertaisesti ollut varaa lähettää edustajiaan kaikkiin arvokilpailuihin.

Sotavuosien jälkeen yleisurheilu piti pintansa, vaikka pesäpallosta oli muodostunutkin pikkuhiljaa ViU:n valtaurheilulaji. Moniottelut jäivät unholaan ja keskityttiin lajikohtaisiin kilpailuihin.

Talvikaudella yleisurheilijat harjoittelivat Valistustalolla, myöhemmin kansakoululla ja kesällä urheilukentällä. ViU järjesti urheilukouluja, joita veti seuran urheiluohjaaja. Vuonna 1963 ohjaajan pestiä hoiti pika-aituri Urho Mäntynen ja niitä pidettiin Viinijärvellä, Ylämyllyllä, Vaiviossa ja Sulkamassa.

1950 –luvun lopulla Viinijärven Urheilijat oli SVUL:n Pohjois-Karjalan piirissä ylivoimaisesti paras naisurheiluseura. Esimerkiksi Ulla Kontkanen vei 1952 100 metrillä mestaruuden ja Eeva Jouhkimo hopeaa. Koko -50 luvun nuo samat nimet lisättynä Eila Jouhkimolla ja Lea Asikaisella seisoivat kisojen palkintopalleilla. Vuonna 1957 3 x 800 metrin viestijoukkue Eeva Jouhkimo, Lea Asikainen ja Ulla Kontkanen toivat seuraan SM-pronssin.

Myös miesten yleisurheilussa ViU menestyi varsin hyvin aina 1940 –luvun loppupuolelta 1970 –luvun lopulle saakka. Seuran miesurheilijat toivat piirinmestaruuksia 4x1500, 4x1000 ja 4x100 metrin viesteissä, 110 metrin aitajuoksussa ja hyviä sijoituksia pitkin 50- ja 60-lukua. 1950 ja -60 –luvun vaihteessa Urho Mäntynen edusti seuraa saavuttaen kärkisijoja 110 metrin aitajuoksussa, kolmiloikassa ja 200 metrin aidoissa. Vuonna 1962 Urho Mäntynen valittiin seuran parhaaksi yleisurheilijaksi ja Reino Immonen seuran parhaaksi urheilijaksi. Reino Immonen hyppäsi seivästä 410. Saman vuonna Urho tuli kolmanneksi Oslossa Pohjoismaiden Akateemisissa mestaruuskisoissa.

1980 –luvulla niin miesten kuin naistenkin yleisurheilutoiminta sitten hiipui lopullisesti seuran keskityttyä voimakkaasti naisten pesäpalloon.

LÄHDE: ViU historiikki 1914-1994